Yleinen

Asiakassuunnitelman sääntely kaipaa päivittämistä

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa on aukeamassa loppusuora ja odotukset kasvavat.

Valinnanvapautta koskevassa lakiehdotuksessa suurin muutostarve on julkisuudessa kohdistunut asiakasseteliin. Tämä ei ole kuitenkaan ainoa asia, joka ehdotuksessa kaipaa tarkistusta. Toinen merkittävä asia ehdotuksessa on asiakassuunnitelma, josta suunnitellaan keskeistä instrumenttia sosiaali- ja terveystoimen palvelujen yhteensovittamisessa. Asiakassuunnitelma pitäisi laatia ehdotuksen mukaan aina tarvittaessa, mutta käytännössä sen laatiminen on välttämätöntä niiden asiakkaiden kohdalla, jotka käyttävät runsaasti sosiaali- ja terveystoimen eri palveluja.

Ehdotuksen mukaan asiakassuunnitelman pitää sisältää suunnitelma kaikista asiakkaan sosiaali- ja terveyspalveluista tuottajasta riippumatta. Maakunnan liikelaitos, sosiaali- ja terveyskeskus ja suun hoidon yksikkö ovat kukin omalta osaltaan vastuussa suunnitelman laatimisesta. Maakunnan liikelaitos vastaa kuitenkin siitä, että asiakassuunnitelma muodostaa asiakkaan palvelutarpeen kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Erityisen huomionarvoista on se, että ehdotuksen mukaan kaikki lain palvelujen tuottajat ovat velvollisia noudattamaan asiakassuunnitelmaa.  Säännös velvoittaa siten esimerkiksi asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin perusteella asiakkaalle palveluja tuottavia tahoja, vaikka ne eivät olisi osallistuneet asiakassuunnitelman laatimiseen.

Asiakassuunnitelmaa koskevan sääntelyn yksi keskeinen ongelma on siinä, että suunnitelman juridinen asema jää täysin hämärän peittoon. Ehdotuksen perusteella asiakassuunnitelmasta ei olla tekemässä muutoksenhakukelpoista viranomaispäätöstä, eikä asiakassuunnitelmaa tai sen merkitystä avata yhtään tarkemmin pykälien perusteluissa. Lopullinen asiakassuunnitelma ilmeisesti vain syntyy jollain prosessilla maakunnan liikelaitoksessa. Tämä on kieltämättä erikoinen ratkaisu. Asiakassuunnitelmalla kuitenkin luodaan palveluntuottajien suuntaan merkittäviä oikeusvaikutuksia ja siitä on tulossa keskeinen integraation toteuttamisväline.

Ehdotuksessa valittu ratkaisumalli herättää useita kysymyksiä: miten menetellään, jos asiakas ei ole tyytyväinen oman asiakassuunnitelmansa sisältöön tai pitää sitä virheellisenä? Miten asiakas saa asiakassuunnitelmaa muutettua? Kun asiakassuunnitelmasta ei olla tekemässä erillistä muutoksenhakukelpoista päätöstä, toteutuuko asiakkaan oikeusturva? Toisaalta miten menetellään, jos palveluntuottaja havaitsee, ettei asiakkaan asiakassuunnitelma ole lainkaan ajan tasalla? Onko palveluntuottaja tällaisessa tilanteessa kuitenkin ”velvollinen noudattamaan asiakassuunnitelmaa” kuten lakiehdotus tällä hetkellä edellyttää? On hämmentävää, että asiakassuunnitelman hallinnollisen aseman määrittely on jäänyt lakiehdotuksessa näin puolitiehen, kun siitä on tulossa eri osapuolia juridisesti sitova asiakirja.

Toisaalta voi myös kantaa perusteltua huolta siitä, miten maakunnan liikelaitos tulee selviämään asiakassuunnitelmien laadinnasta. Ehdotuksessa on määritelty, että asiakassuunnitelma laaditaan aina ”tarvittaessa”, mutta käytännössä integraation toteuttaminen voi johtaa siihen, että asiakassuunnitelman laadinnasta tulee hyvin monen asiakkaan kohdalla välttämätöntä. Jos asiakkaalla on esimerkiksi oikeus henkilökohtaiseen budjettiin, asiakassuunnitelman laatiminen on pakollista.

Kun otetaan huomioon asiakassuunnitelman merkitys, suunnitelman laatijalla tai koostajalla on oltava laaja-alaista osaamista ja asiantuntemusta todennäköisesti sekä sosiaali- että terveydenhuollon puolelta. Tämä asettaa haasteita maakunnan liikelaitoksen henkilöresurssien osaamiselle ja riittävyydelle. Asiakassuunnitelmaa ei voi laatia vasemmalla kädellä tai vähän sinnepäin, vaan se on laadittava huolellisesti, perusteellisesti ja yksilöllisesti. Maakunnan liikelaitoksen näkökulmasta tämä voi johtaa siihen, että asiakkaat voivat joutua odottamaan asiakassuunnitelman valmistumista kohtuuttoman kauan. On välttämätöntä, että jatkovalmistelussa asiakassuunnitelman sääntelyä tarkennetaan.

Jussi Savola, yhtymäjohtaja OTL, VTM, VT Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä

 



Kommentit on suljettu.