Yleinen

Blogi – Maakuntahallituksen toiminnan yhteensovittamistehtävä käy vaikeaksi

Kanta-Hämeen maakunnan valmistelu on täydessä käynnissä. Eilen saatiin nähtäväksi ensimmäinen luonnos maakunnan organisaatiorakenteesta. En päässyt esityksessä juuri alkua pidemmälle, sillä heti Kanta-Hämeen hybridimalli-esityksen ensimmäisellä sivulla oli lause, joka pysäytti miettimään: ”Huomioitava: ylemmillä toimielimillä ei ole otto-oikeutta alempien toimielinten päätöksiin.”

Kuntalaissa otto-oikeudella tarkoitetaan kunnanhallituksen oikeutta ottaa uudelleen käsiteltäväksi asia, jossa kunnan organisaatiossa alempi viranomainen on tehnyt päätöksen. Hallintosäännössä voidaan määrätä vastaava oikeus koskemaan myös lautakuntia ja liikelaitoksen johtokuntia. Kunnanhallituksella on siten toimivalta ottaa lautakuntien, liikelaitosten johtokuntien ja yksittäisten viranhaltijoiden päätökset uudelleen käsiteltäväksi, jos kunnanhallitus näkee sen aiheelliseksi. Kuntalain hallituksen esityksen perusteluissa on erityisesti korostettu, että otto-oikeus on tärkeä ohjausväline kunnan hallinnossa ja toiminnassa.

Maakuntalain luonnos noudattaa hyvin pitkälle kuntalain sääntelyä, mutta maakuntalain tämän hetken versiossa ei ole sääntelyä ylemmän toimielimen otto-oikeudesta. Pidän tätä ratkaisua todella kummallisena. Maakuntalain mukaan maakuntahallitus tulee johtamaan maakunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta maakuntavaltuuston hyväksymän strategian mukaisesti. Yksi maakuntahallituksen keskeinen tehtävä suoraan lain nojalla on vastata maakunnan toiminnan yhteensovittamisesta ja maakunnan toiminnan omistajaohjauksesta. Hallintoa johtaessaan maakuntahallituksen edellytetään valvovan ja sovittavan yhteen maakunnan muiden viranomaisten toimintaa. Maakunnan palvelutuotanto tapahtuu suurelta osin maakunnan oman organisaation ulkopuolella, joten toimintojen yhteensovittamiseen liittyvä tehtävä on merkittävä.

Jos maakuntahallituksella ei ole otto-oikeutta esimerkiksi lautakuntien päätöksentekoon, kuinka se ylipäätään voi onnistua maakunnan toiminnan yhteensovittamisessa? On erittäin todennäköistä, että lautakunnat saavat hallintosäännön nojalla tulevaisuudessa päättää maakunnassa merkittävistä asiakokonaisuuksista. Tällä lainsäädäntöratkaisulla lautakunnista tulee suhteessa maakuntahallitukseen täysin itsenäisiä toimijoita, joiden päätöksentekoon maakuntahallituksella on hyvin heikot eväät puuttua. Jos Kanta-Hämeen maakunnassa maakuntahallitus esimerkiksi katsoisi, että sosiaali- ja terveyslautakunnan tekemä päätös olisi maakunnan kokonaisedun vastainen tai muuten kiistanalainen, maakuntahallitus voisi vain katsella sivusta. Kun otto-oikeutta ei ole, lautakunnan päätös jäisi sellaisenaan voimaan, vaikka maakuntahallitus olisi vahvasti toista mieltä.

On vaikea arvioida, miksi lainsäätäjä on tässä vaiheessa päätynyt tällaiseen ratkaisuun. Syynä voi olla tavoite saada selvät toimivaltarajat maakunnan eri toimijoiden välille. Toinen syy voi olla korostaa tilaajan ja tuottajan välistä eroa. Maakuntahallitukselle ei ole ehkä haluttu antaa toimivaltaa puuttua otto-oikeudella esimerkiksi maakunnan tuotanto-organisaation (= maakunnan liikelaitoksen johtokunnan) päätöksentekoon. Kun otetaan kuitenkin huomioon maakuntalain sisältö ja maakuntahallitukselle määrätyt tehtävät, en pidä ratkaisua millään tavalla onnistuneena.

Maakuntahallituksella on suoraan lain nojalla keskeinen asema maakunnan johtamisessa. Maakuntahallitukselle annettu tehtävä sovittaa yhteen maakunnan toimintaa käy todella vaikeaksi, jos otto-oikeus on pysyvästi poistettu maakuntahallituksen keinovalikoimasta. Jos maakuntahallituksen mahdollinen otto-oikeus suhteessa maakunnan liikelaitokseen nähdään poliittisesti ongelmalliseksi, maakuntahallituksen otto-oikeutta voidaan tältä osin rajoittaa. Jotta maakuntahallituksella on asianmukaiset mahdollisuudet valvoa ja sovittaa yhteen maakunnan toimintaa, maakuntalakiluonnokseen on lisättävä säännös otto-oikeudesta.

Jussi Savola, yhtymäjohtaja OTL, VTM, VT
Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky



Kommentit on suljettu.