Yleinen

Blogi: Perusterveydenhuollon rahoitus turvattava

Kunnissa on käynnistynyt ensi vuoden talousarvion valmistelu, ja kunnanhallitukset antavat parhaillaan toimialoille ohjeita talousarvion valmisteluun. Yleisenä havaintona Kanta-Hämeestä voi todeta, ettei kuntien vaikeaan taloustilanteeseen ole odotettavissa nopeaa helpotusta, vaan tiukka talouskuri ja säästövaateet eri sektoreille tulevat edelleen jatkumaan. Maakunnan tilannetta ei lainkaan helpota se, että väestökehitys on ollut viime vuosina negatiivinen, mikä vaikuttaa suoraan kuntien verotuloihin.

Kanta-Hämeen maakunnan terveydenhuollossa on parhaillaan valmisteilla suuria hankkeita. Näistä taloudellisesti merkittävin hanke on uuden sairaalan rakentaminen Hämeenlinnaan, jonka kustannusarvio on tällä hetkellä noin 320 miljoonaa euroa. Kun sairaanhoitopiirin rahoitus maakuntauudistuksen kaaduttua tulee myös jatkossa pääosin peruskunnilta, uuden sairaalan rakentaminen tulee aiheuttamaan painetta erikoissairaanhoidon kustannuksiin tulevina vuosina.

Sairaanhoitopiiri on tässä vaiheessa itse arvioinut, että kuntamaksujen korotuspaine lähivuosina tulee olemaan noin kolmen prosentin luokkaa. Tämä luku sisältää sekä erikoissairaanhoidon toimintakulujen normaalin kasvun että uuden sairaalan rakentamisen kustannukset. Äkkiseltään kolmen prosentin kuntamaksujen kasvu lähivuosina on itse asiassa varsin optimistinen arvio ja edellyttää, että sairaanhoitopiirin toiminta tehostuu uuden sairaalan myötä merkittävästi, ulkopuolisten sairaaloiden käyttö ei merkittävästi kasva, vanhoista Ahvenistonmäen sairaalarakennuksista päästään eroon suunnitellusti ja uuden sairaalan rakentamiskustannukset eivät ylity. Sinänsä sairaanhoitopiirin taloussuunnitelmien toteutuminen on mahdollisuuksien rajoissa, mutta riskiprofiili ja ikävien yllätysten mahdollisuus on kasvanut merkittävästi.

Perusterveydenhuollon näkökulmasta erikoissairaanhoidon kuntamaksujen kasvu suunnitellulla noin kolmen prosentin tasolla on kuitenkin jo sellaisenaan huolestuttavaa. Pelkästään ensi vuonna tämä on huomattavasti enemmän kuin peruskunnat ovat tässä vaiheessa lupaamassa muille toimialoille. Pääsääntöisesti kunnat ovat asettaneet ensi vuoden talousarvion toimintakulujen kasvuraamiksi hyvin kunnianhimoisen noin 1-1,5 % kuluvan vuoden tasoon verrattuna. Kanta-Hämeen erikoissairaanhoidon kustannukset etenevät siten lähivuosina noin kaksinkertaista vauhtia kuntien taloudelliseen kantokykyyn verrattuna.

Ilmeisenä vaarana on, että uuden sairaalan rahoitus ja muut erikoissairaanhoidon toiminnan kasvupaineet vievät Kanta-Hämeen kunnilta mahdollisuuden varata riittävästi resursseja perusterveydenhuoltoon. Tämä puolestaan aiheuttaa perusterveydenhuollolle paineita supistaa toimintaansa ja käytännössä heikentää palveluiden saatavuutta, jotta talous saadaan pysymään tasapainossa. Jos perusterveydenhuoltoa ei saada toimivaksi, erikoissairaanhoidon palveluiden kysyntä ja kuntien kustannukset kasvavat.

Juhlapuheissa usein todetaan, että terveystoimessa taloudelliset lisäpanostukset kannattaa suunnata perustasolle, jotta erikoissairaanhoidon palvelutarve vähenee ja kustannukset pysyvät hallinnassa. Tässä vaiheessa näyttää kuitenkin pahasti siltä, että sosiaali- ja terveystoimen kuntarahoituksen painopiste Kanta-Hämeessä uhkaa lähivuosina suuntautua entistä selvemmin erikoissairaanhoidon toiminnan rahoittamiseen. Tämä on kiristyvässä kuntataloudessa erittäin epätoivottava ja huono kehityssuunta. Jos perusterveydenhuollon rahoituksesta joudutaan tinkimään erikoissairaanhoidon kustannuskasvun vuoksi, tämä johtaa peruskunnissa vääjäämättä lähitulevaisuudessa kasvaviin taloudellisiin ongelmiin. Järkevintä ja vaikuttavinta politiikkaa on turvata perusterveydenhuollon toiminnan riittävä rahoitus.

Jussi Savola,
yhtymäjohtaja
Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä



Kommentit on suljettu.