Blogi Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Neuvola Yleinen

Ulkonäkökeskeinen yhteiskuntamme – saako lihavuudesta puhua?

Yhä ulkonäkökeskeisemmässä yhteiskunnassamme lihavuudesta saa ja ei saa puhua. Ruokaa saa mainostaa, sipsejä myydä valtavissa pakkauksissa eikä makeisveroa ole. Lihava voi olla yhtä lailla kaunis kuin laiha – kauneus on katsojan silmässä. Muutamat vaateyritykset ovat ottaneet malleikseen normaalipainoisia ja lievästi ylipainoisia henkilöitä, mutta edelleen nuorten kauneusihanne on sairaalloisen laiha. Liiallinen laihuus on ongelma etenkin nuoruusiässä: luusto ei vahvistu siten kuin normaalipainoisella ja puberteettikehitys voi häiriintyä.

Jokainen tarvitsee lohtua silloin tällöin, ja epäterveelliseksi luokiteltu ruoka saa osan meistä hyvälle tuulelle. Satunnainen herkuttelu mahtuu ravitsemussuosituksiin, mutta päivittäinen makeisten ja rasvaisen ruoan syöminen johtaa herkästi lihomiseen.

Lihavuus altistaa monille sairauksille. Selvimmin yhteys on osoitettu polven ja lonkan nivelrikon, kihdin ja 2-tyypin diabeteksessa. Ne ilmaantuivat kymmenen vuoden seurannassa selvästi useammin ylipainoiselle tai lihavalle kuin normaalipainoiselle. Jo viiden kilogramman laihdutus vähentää sairauden puhkeamisen riskiä.

Ruokailutottumukset

Ruokailutottumukset syntyvät lapsuudessa. Myös tavat saada lohtua ja palkita itseään syntyvät usein lapsuuden perheessä. Terveellisistä elämäntavoista tiedetään enemmän kuin koskaan, mutta silti lasten lihavuus yleistyy Suomessa nopeimmin Pohjoismaista. Euroopan maissa, joissa ei ole kattavaa neuvola- ja kouluterveydenhuoltoa, lihavuus on vielä tavallisempaa.

Itse sain joskus kouluterveydenhoitajalta ruokaohjeita, kun painoni oli hieman liian korkea ja hemoglobiinini liian matala. En ymmärtänyt mitä se tarkoittaa: samaan aikaan pitäisi syödä vähemmän ja enemmän. Nykyään koulutarkastuksiin kutsutaan vanhemmat vähintään kolme kertaa peruskoulun aikana, ja ohjauksen keinot ovat aivan toiset kuin vuosikymmeniä sitten. Koulumatkat  kävellen tai pyörällä ja kaikenlaiset ulkoleikit lisäävät energian kulutusta ja vahvistavat luustoa.

Ruokatottumuksissa säännöllinen ateriarytmi on yhtä lailla tärkeä kuin ruoan terveellisyys. Lähes kolmasosa Hausjärven ja Lopen 4.-5.-luokkalaisista jätti aamupalan syömättä. (Hausjärvi 31 %, Loppi 30 %, Riihimäki 24 %, koko maa 23 %, Kouluterveystutkimus 2017).

Kasvisten syöntiä tulisi lisätä seudullamme. 8.-9.-luokkalaiset söivät kasviksia harvemmin kuin kuutena päivänä viikossa. (Hausjärvi 88 %, Loppi 85 %, Riihimäki 90 %, koko maa 84 %, Kouluterveystutkimus 2017).


Laihduta ryhmässä

Terveyskeskus järjestää elämäntaparyhmiä sekä sairaalalla että neuvolassa, joihin voi hakeutua sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan kautta. Ryhmissä jokainen asettaa oman henkilökohtaisen tavoitteen, jota ohjaaja ja ryhmä tukee. Myös kouluterveydenhoitajat ohjaavat terveellisiin elämäntapoihin. Seuraa ilmoittelua terveyskeskuksen www-sivuilla ja somessa.

 

Kirjoittaja on RSTKY:n avoterveydenhuollon ylilääkäri Minna Mantila

 

 

 

 

 

 



Kommentit on suljettu.